Apian koulun opetussuunnitelma 9. -vuosiluokalla

7.-8. -vuosiluokkien UUSI opetussuunnitelma löytyy oheisesta linkistä:  7-8 OPS

Sisällys

Apian koulun toiminta-ajatus
Apian koulun arvoperusta Hyvä / terve itsetunto Tieto - taito Oppilaan vastuullisuus

OPETUKSEN TUNTIJAKO

JAKSOJÄRJESTELMÄ JA KURSSIMUOTOISUUS

OPPIAINEKOHTAISET TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPETUSMENETELMÄT

Kaikille oppilaille yhteiset aineet
Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Ruotsin kieli (B1-kieli)
Englannin kieli (A1- ja A2-kieli) Saksan kieli Uskonto
Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Matematiikka 
Fysiikka Biologia Maantieto
Liikunta Oppilaanohjaus Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaille valinnaiset aineet

VALINNAISAINEIDEN VALINTAPERIAATE

RYHMÄ A
Englanti (A2) Saksa (A2) B2-kielet
Saksa (B2) Ranska (B2) Venäjä (B2)
Tietotekniikka Tekninen työ Tekstiilityö
Kuvataide Kotitalous Eläinten ja kasvien hoito
Musiikki Kaupalliset aineet Viestintä

RYHMÄ B

Yhdeksäs vuosiluokka:
Ruotsia lukioon aikoville Englannin lisäkurssi Svengaakos sulla
Tanssipaja 2 Pallopelikurssi Kasvisruokakurssi
Näyttämötyön kurssi Median maailmassa 2 Maalauksesta grafiikkaan 2
Videokurssi 2 Tähtitieteen kurssi Matematiikan TEHO-ryhmän lisäkurssi
Tekstinkäsittely- ja asiakirjakurssi Multimedia Puhu hiljaa rakkaudesta
Cityeläimiä Vaateompelua  

Apiassa toteutettavat aihekokonaisuudet
Ympäristökasvatus Kansallinen ja kansainvälinen kulttuuri Yrittäjyyskasvatus
Terveyskasvatus Tapakasvatus Vastuukasvatus

APIAN KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT OPPIKIRJAT

OPPILASARVIOINTI

KOULUN ITSEARVIOINTI
Opettajien suorittama koulun itsearviointi Muun henkilökunnan suorittama koulun itsearviointi
Oppilaiden suorittama koulun itsearviointi Huoltajien suorittama koulun (itse-)arviointi

APIAN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄ STRATEGIA

APIAN KOULUN OPPILASHUOLTO

APIAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Takaisin sisällysluettelon alkuun


Apian koulun opetussuunnitelma

KASVATUS- JA OPETUSTYÖN PÄÄMÄÄRÄT JA KESKEISIMMÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Apian koulun toiminta-ajatus

Apian koulun tavoitteena on kasvattaa oppilaasta vastuuntuntoinen, itsensä tunteva kansalainen, joka pystyy etsimään, ymmärtämään ja arvioimaan tietoja ja käyttämään tietojaan ja taitojaan ympäristön huomioon ottaen.


Apian koulun arvoperusta

Apian koulu pyrkii antamaan oppilailleen mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään. Tällöin keskitytään erityisesti seuraaviin arvoihin:

terve itsetunto

tieto - taito

vastuullisuus

hyvä käytös

Terve itsetunto

"Tunne oma tilasi, anna arvo toisillekin".

Terve itsetunto on omien kykyjen realistista tuntemista, uskallusta tarttua haasteisiin, kykyä selviytyä pettymyksistä, toisen ihmisen ja hyvien tapojen arvostamista ja tätä kautta erilaisuuden hyväksymistä.

Koulu tukee oppilaan itsetunnon kehittymistä korostamalla molemminpuolista kunnioittamista, kannustamista ja rohkaisua kaikessa kanssakäymisessä.

Tieto - taito

Apian koulu pyrkii antamaan oppilailleen sellaisia tietoja ja käytännön taitoja, joista heillä on sekä opiskelussaan että tulevassa elämässään hyötyä. Oppilaita opetetaan itse etsimään ja kriittisesti arvioimaan tietoa, sekä soveltamaan sitä käytännössä. Oppilaille pyritään antamaan mahdollisimman laaja yleissivistys ja yleiskuva maailmasta.

Opetuksessa käytetään koulun opettajien monipuolista osaamista ja koulun ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tasokkaaseen opetukseen pyritään kouluttamalla opettajia, kehittämällä opetustapoja ja eri aineiden yhteistyötä sekä oppilaiden työmenetelmiä. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että koululla on hyvä oppimisympäristö, ajanmukaiset ja monipuoli- set laitteistot ja työvälineet.

Vastuullisuus

Oppilas tuntee vastuun itsestään, omasta työstään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. Hän vastaa omalta osaltaan myös yhteisön työrauhasta ja viihtyvyydestä.

Hyvä käytös

Hyvä käytös merkitsee toisten ihmisten kunnioittamista ja huomioonottamista. Itseään arvostavan ihmisen ei tarvitse alistaa toista ihmistä eikä hän koe erilaisuutta uhkaksi itselleen.

Jokaisen tulee ylläpitää ja edistää hyviä tapoja.

Opettaja hyödyntää oman aineensa mahdollisuuksia opettaa tapakulttuuria.

Luokanvalvojan tunneilla joka luokkatasolla harjoitellaan hyvää käytöstä.

Koulun yhteisissä tilaisuuksissa kiinnitetään huomiota hyviin tapoihin.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

OPETUKSEN TUNTIJAKO

Yhteiset aineet 7 luokka 8 luokka 9 luokka Yhteensä
Äidinkieli ja kirjallisuus 3 9
Suomi toisena kielenä

3

9
A1-kieli (EN tai SA) 2 8
B1-kieli (RU) 2 6
Matematiikka 3 9
Fysiikka 3 7
Biologia, maantieto 3 7
Uskonto/elämänkatsomustieto 1 3
Historia ja yhteiskuntaoppi 2 6
Musiikki     1
Kuvataide     2
Kotitalous     3
Tekninen työ ja tekstiilityö     3
Liikunta 2 7
Oppilaanohjaus (+ATK) 1 3
Yhteiset aineet yhteensä 22 22 74
Valinnaiset aineet
Ryhmä A 7 luokka 8 luokka 9 luokka Yhteensä
B2-kieli: saksa (SA)   2 4
B2-kieli: ranska (RA)   2 4
B2-kieli: venäjä (VE)   2 4
Tietotekniikka (TT)   2 4
Tekninen työ (TN)   2 4
Tekninen työ (TN)   4 8
Tekstiilityö (TS)

 

2

4
Kotitalous (KO)   2 4
Eläinten ja kasvien hoito (BI)   2 4
Musiikki (MU)   2 4
Kuvataide (KU)   2 4
Kaupalliset aineet (KP)   2 4
Viestintä (AI)   2 4
Ryhmä B   8. luokka 9. luokka Yhteensä
Ruotsia lukioon aikoville (RU)       1 1 
Englannin lisäkurssi (EN)    

1

1
Svengaakos sulla (MU)      1  1
Tanssipaja 2  (LI)    

1

1
Pallopelikurssi (LI)    

1

1
Maalauksesta grafiikkaan 2 (KU)      1  1
Videokurssi 2 (KU)    

1

1
Näyttämötyön kurssi (AI)      1  1
Median maailmassa (AI)     1  1
Kasvisruokakurssi (KO)     1  1
Tekstinkäsittely- ja asiakirjakurssi (KK)     1  1
Matematiikan TEHO-ryh. lisäkurssi (MA)      1  1
Multimedia (TT)     1  1
Tähtitieteen kurssi (FK)    

1

1
Cityeläimiä (BI)     1 1
Puhu hiljaa rakkaudesta (BI)      1  1  
Vaateompelua (TS)    

1 

1
Valinnaisaineet yhteensä   8 8 16
Vapaaehtoiset aineet        
A2-kieli: englanti tai saksa 2 + (1) 2 + (1) 4 + (4)
Kokonaistuntimäärä 30 (31) 30 (31) 90 (94)

Vapaaehtoisen A2-kielen valinneet voivat valita 8. ja 9. luokalla valinnaisaineita A-ryhmästä vain 4 tuntia.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun


Jaksojärjestelmä ja kurssimuotoisuus

Apian koulussa, kuten muillakin valkeakoskelaisilla yläasteilla ja Valkeakosken lukiossa noudatetaan lukuvuoden 1996-97 alusta lähtien 5-jaksojärjestelmää eli vuosi on jaettu viiteen yhtä pitkään jaksoon. Tällöin jakson pituudeksi tulee n. 7,5 viikkoa. Osa aineista opetetaan jaksotetusti ja osa hajautetusti. Viimeinen eli viides jakso on kuitenkin hajautettu jakso sisältäen kaikkia oppiaineita. Jaksotettua oppiainetta luetaan niissä jaksoissa, joihin sitä on sijoitettu, 4 tuntia viikossa ja muissa jaksoissa viidettä jaksoa lukuun ottamatta ei lainkaan.

Mitkä oppiaineet opetetaan jaksotettuna ja mitkä hajautetusti päätetään vuosittain työsuunnitelmassa.

OPPIAINEKOHTAISET TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPETUSMENETELMÄT

Kaikille oppilaille yhteiset aineet

Äidinkieli ja kirjallisuus

TAVOITTEET

Äidinkielen opetuksen tavoitteena on oppilaan itseluottamuksen ja ilmaisuhalun vahvistaminen ja taitavaksi viestijäksi kehittyminen.

Kirjallisuutta lukemalla oppilas saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa kehittämiseen. Pyrkimyksenä on oppilaan lukuharrastuksen monipuolistaminen.

Oppilas omaksuu vähitellen kielestä , kirjallisuudesta ja kulttuurista tietoa, jonka avulla hän voi ymmärtää oman äidinkielensä ja suomalaisen kulttuurin ilmiöitä ja josta hän saa aineksia myös muiden kielien ja kulttuurien ymmärtämiseen.

ARVIOINTI

Äidinkielessä oppilasta arvioidaan portfolion avulla. Sen keskeisiä ajatuksia ovat oppilaskeskeisyys, yksilöllisyys, itsenäisyys ja itsearviointi. Portfolioon kerätään oppilaan kunkin jakson aikana tekemät työt, joita oppilas arvioi ensin yhdessä ja itse asetettujen tavoitteiden pohjalta.

Opettajan arviointi perustuu opetussuunnitelman asettamiin tavoitteisiin, luokan yhteisiin sekä oppilaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

Arviointi on sanallista ja numeroarviointia. Kirjallisten töiden lisäksi arvosanaan vaikuttaa oppilaan tuntiaktiivisuus sekä keskittyminen ja asennoituminen annettuihin tehtäviin.

Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon myös menestyminen valinnaisaineissa.

Yhdeksäs vuosiluokka

SISÄLTÖ

TYÖTAVAT 8. JA 9. LK

Suomi toisena kielenä

TAVOITTEET

Suomi toisena kielenä on erityinen suomen kielen oppimäärä, joka on tarkoitettu pääasiassa niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että oppilas harjaantuu ymmärtämään ja puhumaan suomen kieltä, niin että hän selviää suomen kielellä opetettavien oppiaineiden työskentelyssä ja muissa kielenkäyttötilanteissa. Perusopetuksen päättövaiheeseen mennessä tavoitteena on, että oppilaalla on sellainen suomen kielen taito, jolla hän selviää jatko-opinnoissa ja toimimisesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

SISÄLTÖ JA TYÖTAVAT

Opetusryhmään saattaa kuulua oppilaita, joiden suomen kielen taito on hyvin erilainen ja joilla on jopa keskenään eri äidinkieli. Opetuksessa pyritään toimimaan yhteistyössä oppilaan äidinkielen opetuksen ja muiden aineiden opetuksen kanssa opiskelun ongelmakohtien selville saamiseksi. Kun on varmistuttu siitä, että oppilas hallitsee suomalaisen kirjaimiston ja osaa lukea ja kirjoittaa suomen kieltä, harjaannutetaan kielen eri osa-alueita seuraavin työtavoin:

Mikäli oppilas ei saa suomen kielen opetusta suomi toisena kielenä -ryhmässä, hänen opiskeluaan pyritään edistämään tukiopetuksen avulla.

ARVIOINTI

Oppilaan arvioinnissa painottuvat vastuullisuus ja asenne työskentelyyn, tuntiaktiivisuus ja suomen kielen taidon kehittyminen. Arvioinnissa päähuomio kiinnitetään oppimisessa olevien puutteiden sijasta jo opittuihin asioihin ja edistymiseen. Myös oppilaan tausta ja lähtökohdat otetaan huomioon samoin kuin aikaisempi koulunkäynti ja äidinkielen hallinta. Oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa oppiaineissa koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta.

Suomen kielen opintoja arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan myös siinä tapauksessa, ettei oppilaalle ole järjestetty suomi toisena kielenä -opetusta. Mikäli hänen suomen kielen taitonsa arvioidaan olevan äidinkielen tasoinen, oppilas voidaan arvioida äidinkielen oppimäärän mukaan. Arvioinnin monipuolisuutta voidaan lisätä mm. käyttämällä suullisia kokeita, kääntämällä koekysymykset oppilaan omalle äidinkielelle, antamalla oppilaan käyttää sanakirjaa kokeissa ja antamalla oppilaalle normaalia pidempi koeaika.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Ruotsin kieli (B1-kieli)

Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on, että oppilas peruskoulun päätyttyä hallitsee ruotsin kielen rakenteen pääasiat, osaa käyttää ruotsin kieltä viestinnän välineenä eri tilanteissa: kaupassa, lippumyymälässä, postissa, pankissa, ruokailu- ja opastustilanteissa. Oppilas pystyy kertomaan itsestään, lähiympäristöstään ja harrastuksistaan. Hän saa tietoja kielialueen maantieteestä, elinkeinoista ja kulttuurista.

Yhdeksäs vuosiluokka

Rakenteet:

AIHEPIIRIT: Nuorten elämänpiirin keskeisiä aiheita, esim. harrrastuksia, koulunkäynti, tulevaisuus.

TYÖTAVAT

Opetuksessa käytetään vaihtelevia menetelmiä ja oppilaiden ikäkaudelle sopivia työtapoja. Opettajajohtoisen yhteisen opetuksen lisäksi käytetään pari- ja ryhmätyötä, pienimuotoista projektiopiskelua ja itsenäistä työskentelyä. Opetus yritetään järjestää oppilaan oppimiskyvyt huomioon ottaen.

ARVIOINTI

Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielen osa-alueet . Oppilaan edistymistä seurataan kirjallisin kokein. Jatkuva näyttö (tuntityö) muodostaa olennaisen osan arvioinnin kriteereistä. Myönteinen suhtautuminen oppiaineeseen otetaan huomioon arviointia tehtäessä.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Englannin kieli (A1 ja A2-kieli)

Tavoitteena englannin kielen opetuksessa on oppilaan viestintätaidon kehittäminen ja hänen perehdyttämisensä anglosaksisten maiden oloihin, tapoihin ja kulttuuriin, unohtamatta englannin kielen merkitystä kansainvälisessä viestinnässä.

VIESTINTÄTILANTEET

Viestinnässä suullisen ja kirjallisen viestin ymmärtäminen ja tuottaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Viestintää harjoitellaan erilaisissa jokapäiväisen elämän tilanteissa kotona ja koulussa, työssä ja harrastuksissa, ostoksilla ja muualla asioitaessa. Oppilas oppii kertomaan itsestään ja lähipiiristään ja ilmaisemaan mielipiteitään sekä suullisesti että kirjallisesti.

RAKENTEET

Yhdeksäs vuosiluokka

Englannin kielen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon neljä osa-aluetta, jotka ovat puheen ja kirjoitetun tekstin ymmärtäminen ja tuottaminen. Näitä mitataan paitsi kirjallisin kokein myöskin päivittäisessä tuntityöskentelyssä, jossa menestymiseen vaikuttaa oppilaan säännöllinen kotitehtävien teko ja jatkuva oma-aloitteinen yrittäminen ja myönteinen suhtautuminen.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Saksan kieli (A1-ja A2-kieli)

Saksan kielen opetuksessa pyritään rakennekeskeisestä opetuksesta viestinnälliseen suuntaan. Tärkeämpää kuin kielen hallinta pelkkänä järjestelmänä on se, mitä kielellä voi tehdä. Tavoitteena on opettaa oppilaat selviytymään mahdollisimman hyvin keskeisistä viestintätehtävistä ja -tilanteista sekä antaa heille käyttökelpoinen, yleisluontoinen kielitaito, joka luo valmiuden kielitaidon ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen sekä pohjan myöhemmille opinnoille.

Vapaaehtoisen saksa A2-kielen tavoitteet, työtavat ja arviointi ovat samat kuin saksa A1-kielessä. Yläasteen alkuvaiheessa A2-kieltä opiskeleva oppilas kertaa ja vahvistaa erityisen paljon ala-asteella opittua. Opetuksessa pyritään erityisesti kannustamaan ja motivoimaan häntä kielen opiskeluun. Oppilaan laajempaa kielten tuntemista käytetään hyväksi ja autetaan häntä suorittamaan vertailuja ja päättelyjä jo oppimansa perusteella.

TAVOITTEET

Yleistavoitteena on, että oppilas kiinnostuu vieraista kielistä ja kulttuureista ja pystyy itse täydentämään tietojaan kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista ja ennen kaikkea asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin.

Peruskoulun yläasteen päättövaiheen tavoitteena on, että oppilas

TYÖTAVAT

Oppilaita pyritään motivoimaan monipuolisilla, vaihtelevilla ja oppilaskeskeisillä työtavoilla kuten parityöskentelyllä, ryhmätyöskentelyllä ja roolileikeillä. Eriyttäviä tehtäviä käyttämällä voidaan ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Pääpaino on suullisen kielitaidon harjoittamisella ja perussanaston kartuttamisella sekä koko ajan viestin käsitettävyydessä, ei pelkästään rakenteen virheettömyydessä.

Siksi sanojen opettelu on tärkeää kaikissa kielen opettelun vaiheissa. Oppilasta kannustetaan käyttämään sitä suullista ja kirjallista kielitaitoa , joka hänellä sillä hetkellä on. Saksankielisten maiden kulttuuriin ja ajankohtaisiin aiheisiin liittyvillä, nuoria kiinnostavilla seikoilla pyritään säilyttämään oppilaan motivaatio.

ARVIOINTI

Arvioinnissa huomioidaan kielen suullinen ja kirjallinen osaaminen. Oppilaan tuntityöskentely ja kirjalliset kokeet ovat arvostelun pohjana, mutta myönteinen suhtautuminen oppiaineeseen ja oma-aloitteinen harrastuneisuus otetaan myös huomioon arviointia tehtäessä. Seitsemäs vuosiluokka

Yhdeksäs vuosiluokka

SISÄLLÖT

Keskeisimmät aihepiirit ovat saksaa puhuva maailma, nuorten ajatukset ympäristöstä ja tulevaisuudesta, Saksan historia ja kulttuuri. Oppimateriaalissa on runsaasti asiatekstejä, mutta myös kertomuksia arkielämän eri tilanteista.

RAKENTEET

Oppilas

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Uskonto

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle tietoa omasta uskonnosta ja muista uskonnoista sekä niiden vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Oppilaalle annetaan mahdollisuus pohtia uskonnon keskeisiä kysymyksiä ja keskustella niistä.

Yhdeksäs vuosiluokka

TAVOITTEET

SISÄLTÖ

TYÖTAVAT

ARVIOINTI

Uskonnon arvosana muodostuu seuraavista osista:

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto (ET) on yhteinen oppiaine niille, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhteisöön ja eivätkä osallistu tunnustukselliseen uskonnonopetukseen. Opetusta on yksi vuosiviikkotunti koko lukuvuoden ajan.

Elämänkatsomustiedon opetus tukee yksilön elämänkatsomustiedon muotoutumista. ET:n opetus antaa mahdollisuuden omaksua maailman perusluonnetta ja arvoja jäsentäviä lähestymistapoja sekä käyttää niitä elämän ongelmien ratkomiseen. Elämänkatsomustiedon opetus tukee hyvän ihmisen kasvua. Hyvä ihminen ottaa toiset huomioon ja toteuttaa kansalaisena demokratian ja kestävän kehityksen periaatteita.

Elämänkatsomustiedon tavoitteena on, että oppilas

Yhdeksäs vuosiluokka

Yhdeksännen luokan ET:n opetuksessa tarkastellaan eri yhteiskuntateorioita ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tutustutaan tulevaisuuden tutkimuksen perinteisiin ja pohditaan ihmiskunnan tulevaisuutta.

SISÄLTÖ

TYÖTAVAT

ARVOSTELU

ET:n opetus arvostellaan numeroarvosteluna (4-10) kerran lukuvuodessa. Arviointi perustuu pitkälti oppilaan omaan aktiivisuuteen ja keskusteluintoon. Erilaiset mielipiteen ilmaukset ja niiden perustelut vaikuttavat olleellisesti arvostelun määräytymiseen. Kurssista pidetään mahdollisesti myös ainakin yksi kirjallinen koe lukuvuodessa.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historian ja yhteiskuntaopin tehtävänä on ohjata oppilas ymmärtämään menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välinen yhteys sekä tarjota aineksia oman minä- ja maailmankuvan rakentamiseen. Terveellisen minä- ja maailmankuvan syntyminen edellyttää ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtämistä sekä ihmisten ja ihmisten luomien kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä. Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tämän asenteen juurruttaminen. Opetuksen tehtävänä on myös korostaa kriittisyyden merkitystä niin tiedon etsimisen kuin tulkitsemisenkin saralla. Tiedollisen ja taidollisen sekä yleissivistävän tehtävän lisäksi historia tarjoaa oppilaille mielenkiintoisia elämyksiä ja kokemuksia, joilla herätetään kiinnostus historiaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Entisestään tiivistyvä Euroopan unionin yhdentymiskehitys luo osaltaan paineita suomalaisen kulttuurin säilymiselle. Historian ja yhteiskuntaopin pyrkimyksenä onkin omalta osaltaan ylläpitää ja vahvistaa oppilaan kansallisen identiteetin tiedostamista. Tältä pohjalta historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on tukea kotien kasvatustehtävää kulttuurillemme ominaisten arvojen säilyttämisessä.

Yhdeksäs vuosiluokka

Yhteiskuntaopin tehtävänä on ohjata oppilas ymmärtämään ja jäsentämään nykyaikaa. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, kriittiseksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi yhteiskunnan jäseneksi. Yhteiskuntaopin opetuksen päämääränä on omalta osaltaan olla edesauttamassa oppilaan kytkemistä kansalaisyhteiskunnan jäseneksi opettamalla yhteiskunnalliseen toimintaan tarvittavat perustiedot ja -taidot. Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi yhteiskuntaopin tavoitteena on herättää oppilaan mielenkiinto yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

TYÖTAVAT

OPPILASARVIOINTI

Oppilasarvioinnin tehtävänä historiassa ja yhteiskuntaopissa on mitata oppilaan menestymistä ja kehitystä historian opintojen aikana. Kaikille oppilaille tarkoitetut yhteiset pakolliset oppimäärät arvioidaan numeroarvosteluna (4-10). Todistukseen tulevan numeron perustan muodostaa koemenestys. Kustakin kurssista pidetään lukukaudessa 1-2 kirjallista koetta. Kirjallisen kokeen lisäksi todistusnumeroon vaikuttaa tuntiaktiivisuus joko korottavasti tai laskevasti (yleensä +/- 1). Tuntiaktiivisuus historiassa ja yhteiskuntaopissa tarkoittaa säännöllistä ja ahkeraa viittaamista eli tunnin kulkuun osallistumista, myönteistä opiskeluasennetta ja käytöstä, kotitehtävien säännöllistä osaavaa suoritusta sekä aktiivisuutta ryhmä- ja paritöissä sekä muuta tuntityöskentelyä.

Yhdeksännen luokan päättöarvioinnissa historiasta ja yhteiskuntaopista annetaan vain yksi arvosana. Numeroa annettaessa huomioidaan siis myös 7:llä ja 8:lla luokilla saatu historian arvosana sekä osaltaan myös ala-asteelta saadut historian arvosanat. Päättötodistukseen tuleva historian ja yhteiskuntaopin arvosana ei kuitenkaan ole puhdas aritmeettinen keskiarvo koko perusopetuksen historian ja yhteiskuntaopin arvosanoista, vaan päättöarvosanaa annettaessa painotetaan enemmän historian arvosanoja.

Historian ja yhteiskuntaopin valinnaiskurssit arvioidaan asteikolla "hyväksytty" / "hylätty". Hyväksytty -merkinnän saavuttamiseksi valinnaiskurssit on luonnollisesti suoritettava vähintään välttävillä tiedoilla ja taidoilla.

Päättötodistukseen historian ja yhteiskuntaopin valinnaiskursseista ei merkitä kurssin nimeä, vaan ainoastaan merkintä "valinnaiset opinnot".

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Matematiikka

Matematiikka tarjoaa välineitä johdonmukaisen ja täsmällisen ajattelun edistämiseen, avaruuden hahmottamiseen sekä monien käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Matematiikan opiskelu antaa mahdollisuuksia kehittää keksimiskykyä ja luovaa ajattelua.

Matematiikan opetuksessa on Apian yläasteella käytössä ns. joustava ryhmittely, jossa oppilaat on jaettu kolmen tasoisiin ryhmiin kykyjen ja kiinnostuksen perusteella. Vaativimmassa ryhmässä oppilailla on 8. Ja 9. luokalla yksi viikkotunti enemmän matematiikan opetusta kuin muilla ja tunti on otettu valinnaisaineiden B-ryhmästä. Vaativimmassa ryhmässä asiat käsitellään laajemmin ja syvemmin ja lisätunnit mahdollistavat asiasisältöjen lisäämisen. Kahdessa muussa ryhmässä käydään läpi keskenään samat asiasisällöt, mutta jako kahteen homogeeniseen ryhmään mahdollistaa yksilöllisemmän ja oppilaan tasoa paremmin vastaavan opetuksen.

Matematiikan asiasisältö on jaettu kymmeneen kurssiin, joista kurssit 1-9 opiskellaan kaikissa ryhmissä. Kurssi 10 sisältää sen lisäoppiaineksen, joka opiskellaan vain vaativimmassa ryhmässä. Kurssi 10 asiat opiskellaan hajautetusti kaikilla luokkatasoilla kurssien 1-9 lisänä.

Yhdeksäs vuosiluokka

KURSSI 7 PROSENTTILASKU

KURSSI 8 FUNKTIO, TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS

KURSSI 9 TRIGONOMETRIA JA GEOMETRIA III

KURSSI 10 ALGEBRA I (vaativimman ryhmän lisäoppiaines)

Alla oleva kurssi 10:n oppiaines opiskellaan vaativimmassa ryhmässä kurssien 1-9 opiskelun yhteydessä sopivissa kohdin.

TYÖMENETELMÄT

Oppilaat ryhmitellään joustavasti oppimisedellytysten, harrastuneisuuden ja jatko-opintosuunnitelmien mukaan kolmeen eri tasoon. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sellaisten opetustilanteiden järjestämiseen, joissa voidaan tarjota kaikille oppilaille mahdollisuuksia soveltamis- ja ongelmanratkaisutaidon kehittämiseen.

OPPILASARVIOINTI

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Fysiikka

Fysiikan opetuksen tehtävänä on ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, pohdintaan sekä tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Fysiikan opetukselle on tyypillistä eteneminen havaintoja ja mittauksia tekemällä luonnossa esiintyvien ilmiöiden riippuvuus ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen.

SISÄLLÖT

Yhdeksäs vuosiluokka

LIIKE JA VOIMA

ÄÄNET YMPÄRILLÄMME

VALO

ENERGIA

SÄHKÖ

YDIN JA YDINSÄTEILY

TYÖTAVAT

Fysiikan opetuksessa käytetään kokeellisia työmenetelmiä. Kokeellisuus voi olla omakohtaista toimintaa, laboratoriotyöskentelyä, demonstraatioita, opintokäyntejä, audiovisuaalisten välineiden tai kerronnan avulla tapahtuvaa toimintaa.

OPPILASARVIOINTI

Oppiaineen todistusarvosanaan vaikuttavat:

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Biologia

Yhdeksäs luokka

IHMISEN BIOLOGIA

TAVOITTEET

Biologian opetuksen tavoitteena on tuntea ihmiselimistön rakennetta ja toimintaa. Tämän tiedon avulla oppilaalla on mahdollisuus ymmärtää ihmisten erilaisuutta ja oppia hyväksymään itsensä. Opetuksessa perehdytään myös ihmisen evoluutioon. Toinen päätavoite on, että oppilas tietää miten hänen toimintansa vaikuttaa luontoon ja ympäristöön. Opetuksessa tutustutaan myös maapallon ympäristöongelmiin.

SISÄLLÖT

Aiheet käsitellään kolmessa eri kurssissa ( 3h + 3h + 2h )

TYÖTAVAT

Käytetään monipuolisia työtapoja:

ARVIOINTI

Erityistä huomiota kiinnitetään vastuun ottamiseen omasta työnteosta. Tärkeää on toisten huomioonottaminen kaikissa työskentelytilanteissa. Arviointiin vaikuttavat tuntikuulustelut ja summatiiviset kokeet.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Maantieto

Yhdeksäs vuosiluokka

SUOMI

TAVOITTEET

Tavoitteena on oppilaan tutustuttaminen kotiseutuun ja Suomeen. Oppilas harjaantuu havainnoimaan luonnon - ja kulttuuriympäristöä sekä tulkitsemaan erilaisia karttoja.

SISÄLLÖT

Kurssi 1 ( 3 h )

Kurssi 2 ( 2 h )

TYÖTAVAT

Opetetaan maantieteellistä ajattelua karttojen, kuvien, kaavioiden ja tekstien avulla. Työtapoina ovat opetuskeskustelut, parityöt, sekä laboroinnit mm. kivistä, maalajeista ja malmeista. Mahdollisuuksien mukaan tutustumme kotiseudun maantietoon retkeilemällä.

ARVIOINTI

Erityisesti painotetaan työnteon tärkeyttä, ahkeruutta, oma-aloitteisuutta sekä yhteistyökykyä. Arviointiin kuuluu myös formatiiviset ja summatiiviset kokeet.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Liikunta

Liikuntakasvatuksen tehtävänä koulussa on antaa oppilaille sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joiden pohjalta syntyy liikunnallinen elämäntapa.

Oppilaiden kasvattaminen liikuntaan merkitsee toimintakykyisyyden, ennen kaikkea kuntotekijöiden ja taitopohjan kehittämistä sekä jatkuvan liikuntaharrastuksen herättämistä, opettamalla liikuntataitoja ja -tietoja sekä tarjoamalla myönteisiä elämyksiä.

KASVATTAMINEN LIIKUNNAN AVULLA merkitsee oppilaiden yhteistyökykyisyyden kehittämistä, persoonallisuuden eheyttämistä ja mielenterveyden edistämistä.

Yhdeksäs vuosiluokka

SISÄLTÖ

Oppiaines kehittää oppilasta fyysisen ja psyykkisen toimintakykyisyyden, persoonallisuuden kehittämisen sekä esteettisyyteen kasvattamisen alueella. Lisäksi kansallisen liikuntakulttuurin säilyttäminen on tavoitteena.

KEINOT

Fyysisen toimintakykyisyyden edistäminen

Psyykkisen toimintakykyisyyden edistäminen

Persoonallisuuden kehittäminen

Esteettisyyteen kasvaminen

Kansallisen liikuntakulttuurin säilyttäminen

ARVIOINTI

Oppimistuloksia arvioidaan seuraavien tavoitealueiden suunnassa:

Fyysinen kunto:

Liikuntataidot, - tiedot ja ryhmätoiminta:

Arviointiperusteiden painottuminen:

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Oppilaanohjaus

Oppilaan ohjauksessa tavoitteena on tukea oppilaan siirtymistä yläasteelle, perehdyttää hänet yläasteen opiskeluun, tutustuttaa oppilaat tietotekniikan perusteisiin ja auttaa kohtaamaan murrosiän ilmiöitä, antaa ohjausta vapaa-ajan toimintaan sekä edistää hänen uranvalintaansa.

Yhdeksäs vuosiluokka

TAVOITTEET

9. luokalla oppilaanohjauksen tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen kasvaminen ja opiskelun ja uransuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja valintavalmiuksien kypsyminen.

Ohjauksen tavoitteena on peruskoulun aikana löytää jokaiselle oppilaalle hänen kykyjään ja kiinnostustaan vastaava jatko-opiskelupaikka.

SISÄLLÖT

Toisen ja kolmannen asteen koulutukseen tutustuminen

Työelämä

Oppilaan kypsyminen

TYÖTAVAT

Luokkamuotoinen opetus painottuu koulutusmahdollisuuksiin tutustumiseen kirjallisen materiaalin, Av-videoiden ja eri koulujen asiantuntija- ja oppilasvierailujen avulla. Työskentely tapahtuu pääosin yksilö-, ryhmä- ja projektityöskentelynä. Tuntityössä painotetaan oppilaan omatoimista tiedonhakua.

Henkilökohtaisessa ja pienryhmäohjauksessa tarkennetaan ja syvennetään oppilaan koulutus- ja uranvalintasuunnitelmia sekä autetaan oppilasta tekemään omat koulutussuunnitelmansa ja -valintansa. Oppilasta autetaan tarkempien toisen asteen oppilaitosten ainevalintojen suorittamisessa.

Koulun ulkopuolisia työtapoja ovat opintokäynnit oppilaitoksissa, koulutusmessuilla ja työelämään tutustuminen.

Tiedottamista vanhemmille hoidetaan vanhempainilloissa, kirjallisilla tiedotteilla ja henkilökohtaisena ohjauksena.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Osa-aikainen erityisopetus

TAVOITTEET

Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun yleisopetuksessa, mutta erityisopetuksessa edetään ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset. Tavoitteena on myös oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen tukeminen.

KOHDERYHMÄ

OPETUSMUODOT

Osa-aikaisen erityisopetuksen kesto ja laajuus vaihtelevat oppilaan tarpeiden mukaan. Osa-aikaista erityisopetusta antaa sekä ala- että yläasteella erityisopettaja. Erityisopettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetuksen yhteistyössä oppilaan, opettajien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa.


Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Oppilaille valinnaiset aineet

Apian koulussa tarjottavat valinnaisaineet on jaettu kahteen ryhmään A ja B seuraavasti:

RYHMÄN A VALINNAISAINEET

B2-kielet (saksa, ranska, venäjä)

Vieraat kielet antavat oppilaille osan heidän yleissivistyksestään ja toisaalta välineen laajentaa sitä edelleen. Ne antavat oppilaille elämässä ja monissa ammateissa tarvittavan viestinnän välineen. Yleistavoitteena on, että oppilas kiinnostuu vieraista kielistä ja kulttuureista ja pystyy itse täydentämään tietojaan kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista ja ennen kaikkea asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin. Oppilas pyrkii kehittämään ja rohkeasti käyttämään sitä kielitaitoa, mikä hänellä sillä hetkellä on.

TAVOITTEET

Yläasteella alkavan valinnaisen B2-kielen tavoitteena on, että oppilas

TYÖTAVAT

Opiskelussa käytetään vaihtelevia työtapoja, mm. suullisia ja kirjallisia yksilö- ja pariharjoituksia rakenteiden omaksumiseksi. Puheen ymmärtämistä ja tuottamista kehitetään mm. kuuntelutehtävillä ja ohjatuilla puhe- ja lukuharjoituksilla. Pääpaino on suullisen kielitaidon harjoittamisella ja perussanaston kartuttamisella.

ARVIOINTI

B2-kielten arvioinnissa painotetaan seuraavia seikkoja:

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Saksa (B2) (2 vkt)

Yhdeksäs vuosiluokka

SISÄLTÖ

Oppilas kartuttaa sanavarastoaan ja tutustuu rakenteisiin lähinnä matkustustilanteissa (ostoksilla, pankissa, ravintolassa, asemalla, majapaikoissa) sekä osaa kuvailla Suomen maisemia ja vuodenaikoja.

Rakenteista kerrataan mm. modaaliapuverbit, substantiivien ja persoonapronominien nominatiivi ja akkusatiivi sekä imperatiivin yksikön 2. persoona. - Oppilas oppii datiivin, akkusatiivin ja datiivia vaativat prepositiot, sivulauseen muodostamisen, possessiivipronomineja, perfektin sekä kohteliaisuusmuodon imperatiivin.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Ranska (B2) (2 vkt)

Yhdeksäs vuosiluokka

Oppilas pyrkii parantamaan ääntämystään ja intonaatiotaan. Hän oppii suoriutumaan erilaisista asioimistilanteista ranskan kielellä kysyen ja vastaten kohteliaasti. Oppilas kirjoittaa lyhyitä ohjattuja tai omia kirjoitelmia, joissa hän vankentaa rakenteiden ja sanaston hallintaa.

Oppilas kertaa ja syventää edellisen vuoden tietojaan rakenteista. Hän oppii kertomaan asioista menneessä aikamuodossa (passé composé) sekä oppii lisää pronomineista ja niiden paikoista lauseessa. Hän tutustuu adjektiivien vertailuun ja refleksiverbeihin.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Venäjä (B2) (2 vkt)

Yhdeksäs vuosiluokka

Oppilas laajentaa sanastoaan kertoakseen enemmän itsestään, asumisestaan ja mielenkiinnon kohteistaan. Hän opettelee kysymään lupaa ja suoriutumaan erilaisissa tilanteissa kahvilassa, liikennevälineissä ja kaupassa sekä tuttavien seurassa. Oppilas kiinnittää edelleen huomiota venäjän kielen ääntämiseen ja intonaatioon sekä harjoittelee paljon oikeinkirjoitusta. Hän kertaa ja vahventaa monikon substantiivin ja adjektiivin taivutusta, oppii lisää verbin taivutusta ja muutamia sijamuotoja sekä opettelee lisää lukusanoja.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Tietotekniikka (2 vkt)

Tietotekniikka on nopeasti kehittyvä ala. Tietotekniikan valinnaisaineeksi valitsevilla oppilailla on hyvin erilaiset valmiudet ja tästä syystä opetusta eriytetään siten, että oppilaat opiskelevat allaolevia oppisisältöjä omista lähtökohdistaan.

OPPISISÄLLÖT

Yhdeksäs vuosiluokka

TYÖTAVAT
Uudet asiat opetellaan opettajajohtoisesti ja tämän jälkeen oppilaat suorittavat eriasteisia tehtäviä omassa etenemisvauhdissaan.

ARVIOINTI
Numeroarvostelu, joka perustuu oppilaiden tuntityöskentelyyn ja kokeisiin. Kustakin osa-alueesta pidetään oma koe.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Tekninen työ (2 tai 4 vkt)

Tekninen työ on 8.-9. luokilla valinnaisaineena, jolloin oppilas voi valita joko 2 tai 4 viikkotuntia ko. ainetta.

TAVOITE

Tavoitteena on, että oppilas pystyy tuottamaan käyttökelpoisen esineen oman suunnitelman, valmiin piirustuksen tai mallin pohjalta. Työskentely on pääosin koneellista. Konetyöstössä kiinnitetään erityistä huomiota koneiden oikeaan käyttöön ja työturvallisuuteen.

TYÖTAVAT

Työskentely on pääosin itsenäistä ja valvottua. Lisäksi käytetään pari- ja ryhmätyötä tarpeen mukaan.

PUUTYÖ

Puuntyöstökoneiden käyttö opetetaan jokaiselle perusteellisesti. Varmistetaan, että oppilas pystyy työskentelemään turvallisesti eri koneilla. Tietokoneohjattu pienjyrsin on käytössä ja antaa tuntuman atk-pohjaiseen työstöön.

METALLITYÖ

Metallien liittäminen eri hitsaus- ja juotosmenetelmin opetetaan kiinnittämällä erityistä huomiota silmien, ihon ja vaatetuksen suojaamiseen. Huolehditaan tehokkaasta vahingollisten kaasujen poistosta mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi opetetaan metallin kuumakäsittelyä. Tutustutaan metallin koneellisiin työstötapoihin, kuten sorvaus, poraus ja hionta.

ELEKTRONIIKKA

ARVIOINTI

Teknisen työn arvioinnissa painotetaan töiden suunnittelukykyä, aktiivisuutta töiden tekemisessä sekä työtulosta.

Tekstiilityö (2 vkt)

Yhdeksäs vuosiluokka

TAVOITTEET

SISÄLTÖ

ARVIOINNISSA PAINOTETAAN

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Kotitalous (2 vkt)

TAVOITE

Oppilas tutustuu käytännön ruuanvalmistustöiden, elintarvikkeiden tunnistamisen ja säilytyksen, leipomistehtävien ja kodin puhtaanapitotehtävien avulla kodin töihin. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja, joilla selviytyy arkiaskareista. Oppilaassa herää kiinnostus kotitalouden aiheisiin ja taitojen kehittämiseen.

Yhdeksäs vuosiluokka

SISÄLTÖ

Ravinto ja terveys

Asuinympäristö ja hygienia

Kodin talous- ja kuluttajatieto

Perhe ja ihmissuhteet

TYÖTAVAT

Tehtävät ovat pääasiassa käytännön töitä opetuskeittiössä yksin tai parin kanssa kahden tunnin jaksoissa riittävän pienissä ryhmissä.

ARVIOINTI

Arvioinnin kriteerit ovat samat kuin yhteisessä kotitaloudessa seitsemmännellä luokalla.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Eläinten ja kasvien hoito (2 vkt)

opiskellaan kotieläimiä ja niiden hoitoa. Pidetään esitelmiä lemmikkieläimistä ja tutustutaan niiden alkuperään, käyttäytymiseen ja hoitoon. Luokassa seurataan akvaariota ja hoidetaan sitä. Tutustutaan viljelykasveihin sekä piha- ja puutarhakasveihin. Istutetaan ja hoidetaan viherkasveja ja joulukukkia. Tehdään kukka-asetelmia ja kasvatetaan omia taimia.

Lisäksi yhdeksännellä luokalla perehdytään metsänhoidon perusteisiin ja metsien moninaiskäyttöön. Retkeillään mahdollisuuksien mukaan maatiloilla, hevostalleilla, lemmikkieläinkaupoissa, puutarhoissa, kukkakaupoissa ja hakkuutyömailla.

ARVIOINTI

Arvioinnissa painotetaan: aktiivisuutta, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. Arviointiin kuuluu myös formatiivisia testejä.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Musiikki (2 vkt)

Musiikinopiskelu peruskoulun 8. ja 9. luokalla käsittää tuntimäärästä (1-2 tuntia) ja ennen kaikkea muodostuvien ryhmien oppilaiden toivomuksesta riippuen poplaulua, bändisoittoa ja musiikki-tietoa. Ryhmässä on mahdollisuus oppilaiden toivomuksen mukaan syventyä vain yhteen em. aihepiireistä tai käsitellä kaikkia aihepiirejä tasapainoisesti. Tämän lisäksi musiikinopetuksessa on tarkoitus sivuta yleissivistäviä ja käytännönläheisiä aihepiirejä kuten konserttikäyttäytyminen, äänen syntyminen ja muokkaus, musiikin harrastusmahdollisuudet kotikaupungissa ja muualla, musiikkialan ammatteihin opiskelu, musiikki näyttämöllä, musiikin tallentaminen ym.

BÄNDISOITTO

TAVOITTEET 9. LUOKALLA

Antaa oppilaalle valmiudet yhteismusisointiin em. bändisoittimilla käyttäen soitettavana materiaalina lähinnä ns. kevyttä musiikkia. Tarkoitus on myös saada harjoitettua esittämiskelpoista materiaalia viimeistään 9. luokan keväällä.

POP-LAULU

TAVOITTEET

Antaa oppilaille valmiuksia terveeseen äänenkäyttöön laulussa sekä puheessa erilaisten harjoitusten kautta sekä harjoituttaa oppilaan tyylitajua monipuolisen laulettavan ohjelmiston kautta (pop-musiikki eri maissa, rock-musiikki, kansanmusiikki, jazz-musiikki, iskelmämusiikki, tanssimusiikki, blues ym.) Lisäksi tavoitteena on antaa oppilaalle perustiedot äänen vahvistuslaitteista (vahvistimet, miksaus, mikrofonit) sekä valmius soololauluun mikrofonin kautta.

MUSIIKKI-TIETO

TAVOITTEET 9. LUOKALLA

Antaa oppilaalle monipuolinen kuva jazz-musiikin kehityksestä tällä vuosisadalla sekä luoda yleiskuva eri maanosien vallitseviin kansanmusiikkityyleihin sekä länsimaiseen taidemusiikkiin.

ARVIOINTI

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan innostuneisuuteen ja aktiivisuuteen sekä musiikillisten taitojen ja tietojen osaamiseen ja niissä edistymiseen.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Kuvataide (2 vkt)

TAVOITTEET ja SISÄLTÖ

Kaksivuotinen kuvataiteen kurssi mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn useiden eri aihealueiden parissa. Kurssilla perehdytään kuvan sommitteluun, väri-ilmaisun keinoihin, taiteen ilmiöiden tuntemukseen sekä kuvien tulkintaan. Kurssilla käydään läpi erilaisia piirustustekniikoita, maalataan akvarelli-, akryyli- ja öljyvärein sekä keraamisia veistoksia ja saviastioita. Kurssin aikana tutustutaan metalligrafiikan, käytetään tietokonetta taittotehtävien tekemiseen ja itsenäisenä ilmaisuvälineenä. Kurssilla tehdään kankaanpainoa ja valokuvataan.

TYÖTAVAT

Yksilöllinen työskentely, luennot, opetuskeskustelut, näyttelykäynnit ja ryhmätyöskentely.

ARVIOINTI

Arvioinnissa kiinnitetään huomio kuvalliseen ilmaisukykyyn, opitun soveltamiskykyyn, aktiivisuuteen ja yrittämiseen. Arvioidaan numeerisesti.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Kaupalliset aineet (2 vkt)

Kaupallisissa aineissa opetuksen tavoitteena on herättää oppilaissa kiinnostus taloudelliseen toimintaan ja yrittäjyyteen sekä antaa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia selviytyä arkipäivän talouteen liittyvistä kysymyksistä mahdollisimman itsenäisesti.

SISÄLLÖT

Yhdeksäs vuosiluokka:

Vakuutukset

Asuminen

Verotus

Yrittäjyys

Markkinointi

Kirjanpito

TYÖTAVAT

Opiskelussa käytetään oppilaskeskeisiä, käytännönläheisiä ja toiminnallisia opiskelutapoja, kuten ryhmätöitä, itsenäistä tiedon hankintaa ja oppilaiden esityksiä. Kaupallisten aineiden opetusta havainnollistetaan mahdollisuuksien mukaan käymällä sopivissa tutustumiskohteissa.

ARVIOINTI

Arvoinnissa painotetaan oppilaan tuntiaktiivisuutta ja yrittämistä. Oppiaineesta annetaan numeroarvostelu.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Viestintä (2 vkt)

TAVOITTEET

Viestinnässä tuetaan oppilaan kehittymistä itsensä ilmaisijana ja kokijana, viestintäympäristöön osallistujana sekä tiedonhankkijana ja tutkijana.

Yhdeksäs vuosiluokka

OPPISISÄLLÖT

Viestinnän perusteet:
- viestinnän historia, nykytilanne ja tulevaisuus
- viestien lähettäminen ja vastaanotto
- tuottavat ja vastaanottavat taidot

Viestinnän keinot:
- teatteri
- lehdet
- kirjallisuus, kirjastot
- tietokoneviestintä

TYÖTAVAT

Viestinnän opetuksessa käytetään monipuolisia , kuhunkin sisällön osa-alueeseen sopivia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan kutsumme kouluun viestintäalan asiantuntijoita ja teemme tutustumiskäyntejä.

ARVIOINTI

Arvioidaan, miten oppilaan viestinnän tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät taidot kehittyvät. Arviointi kohdistuu myös prosessiin, ei pelkästään tuotokseen. Oppilas arvioi myös itse omia taitojaan ja niiden kehittymistä. Numeroarviointi.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun


RYHMÄN B VALINNAISAINEET

Yhdeksäs vuosiluokka

Ruotsia lukioon aikoville (1 vkt, 9. lk)

Ruotsin opiskelua lukiossa tai jossakin muussa oppilaitoksessa jatkaville suunnattu kurssi. Kurssilla kerrataan keskeiset kielioppiasiat ja keskeinen sanasto. Aihepiireinä tutut elämäntilanteet.

ARVIOINTI

Hyväksytty (H)/ hylätty(K).

Englannin lisäkurssi (1 vkt, 9. lk)

Kurssilla kerrataan peruskoulun aikana opittu kielioppiaines. Kieliopin lisäksi mukana on runsaasti puheharjoittelua. Kurssi sopii erityisesti lukioon aikoville.

ARVIOINTI

Hyväksytty (H)/ hylätty (K).

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Svengaakos sulla (1 vkt, 9. lk)

TAVOITTEET ja SISÄLTÖ

Kurssin pääpaino on soittamisessa ja laulamisessa. Kurssin tavoitteena on vahvistaa aiemmin opittuja taitoja bändisoitossa ja pop-laulussa. Kurssilla pyritään saamaan aikaan esitettävää materiaalia mm. koulun tilaisuuksiin. Tavoitteena on siis soittaa hyvin sitä mitä soitetaan. Ohjelmisto koostuu monipuolisista musiikinlajeista ja osittain oppilaiden itsensä etsimästä tai säveltämästä materiaalista. Kurssilla tulisi oppia ymmärtämään mitä asioita bändityöskentely vaatii aina kappaleiden valmistamisesta roudaamiseen saakka.

ARVIOINTI

Arvioinnissa huomioidaan oppilaan innostuneisuus ja aktiivisuus, sekä edistyminen ja osaaminen musiikillisissa taidoissa ja tiedoissa. Arviointi hyväksytty (H) / hylätty (K).

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Tanssipaja 2 (1 vkt, 9. lk)

Tanssi yhdistää liikunnan taiteeseen ja taiteen liikuntaan. Tanssikasvatus auttaa oppilaita oman sisäisen maailman löytämisessä ja fyysisten taitojen kehittämisessä. Kokonaisvaltainen tanssikasvatus sisältää täten kolme aluetta: ilmaisun, taidot ja tiedot. Tanssityöpajassa on mahdollista kehittää tanssillisia valmiuksia oppilaiden toivomusten mukaisesti aina hip hopista liikeimprovisointiin. Tarkoituksena on myös valmistaa pienimuotoisia tanssituotoksia ja osallistua Koululiikuntaliiton Power mover -oman tanssin kisaan Helsingissä.

ARVIOINTI

Hyväksytty (H)/hylätty (K).

Pallopelikurssi (1vkt, 9. lk)

TAVOITE ja SISÄLTÖ

Kurssin tavoite on tutustuttaa oppilaat erilaisiin pallopeleihin niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Kurssi soveltuu sekä tytöille että pojille. Kurssi antaa myös mahdollisuuden harjoitella valitsemansa lajin henkilökohtaisia taitoja.

TYÖTAVAT

Erilaiset harjoitukset ja ohjauspelit.

ARVIOINTI

Hyväksytty ( H ) / hylätty ( K ).

Maalauksesta grafiikkaan (1 vkt, 9. lk)

TAVOITTEET ja SISÄLTÖ

Kurssi sopii 8. -luokan Maalauksesta grafiikkaan 1 –kurssin jatkokurssiksi sekä itsenäiseksi lyhytkurssiksi. Kurssilla jatketaan kuvataiteen eri osa-alueisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin tutustumista. Kurssilla piirretään, maalataan, rakennetaan, tehdään keramiikkaa, taide- ja tietokonegrafiikkaa sekä valokuvataan. Osa kurssin töistä on kaikille yhteisiä, osa tehdään oppilaan itse itselleen laatiman opintosuunnitelman mukaan. Pohjana suunnittelulle käytetään kuvataiteen laajan valinnaiskurssin (2+2 vkt) tavoitteita ja sisältöjä.

ARVIOINTI

Kurssista annetaan arvosana hyväksytty (H) / hylätty (K). Arvioinnin kohteina ovat oppilaan kuvalliset työt, työskentelytaidot, osallistuminen tunnin aiheista käytävään keskusteluun sekä työvälineistä huolehtiminen.

Videokurssi 2 - tekisinkö hyvän musiikkivideon (1 vkt, 9. lk)

TAVOITTEET ja SISÄLTÖ

Kurssi sopii 8. -luokan videokurssin jatkokurssiksi tai itsenäiseksi lisäkurssiksi. 9. -luokalla opiskellaan syventäen videokuvauksen ja editoinnin erikoistietoja ja -taitoja. Editoinnissa tutustutaan kuvan leikkauksen ja jälkiäänityksen eri mahdollisuuksiin. Kurssilla perehdytään animaation lajeihin ja tehdään pienryhmissä oma animaatioharjoitus. 9. -luokan kurssin lopuksi valmistetaan kaikkea kurssilla opittua hyödyntävä vaativampi lyhytelokuva.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan hyväksytty (H) / hylätty (K) –merkinnällä. Suurin osa töistä tehdään ryhmätöinä. Arvioinnissa kiinnitetään huomio aktiivisuuteen, oma-aloitteisuuteen, työn toteutukseen ja ryhmätyötaitoihin.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun


Näyttämötyön kurssi (1 vkt, 9. lk)

Huom. Tämän kurssin voivat valita niin uudet kuin vanhatkin ilmaisutaidon opiskelijat.

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Tavoitteena on ilmaisutaidon kehittäminen ja tutustuminen näyttämötyön perusteisiin. Tutustumisharjoitusten jälkeen edetään improvisaatioiden ja kohtausharjoitusten kautta esityksen tuottamiseen. Valkeakosken teatterissa tutustutaan näyttämötekniikkaan, lavastukseen ja puvustukseen. Teatterivierailu.

ARVIOINTI

Hyväksytty (H) / hylätty (K).

Median maailmassa 2 (1 vkt, 9.lk)

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Kurssin aikana tutustutaan ryhmän kiinnostuksen mukaan radion, television, elokuvan, lehdistön tai mainonnan historiaan, toimintatapoihin ja tuotteisiin projektitöiden, vierailujen ( paikallisradio, TV 2, Valkeakosken Sanomat) sekä oman tuotoksen avulla.

ARVIOINTI

Hyväksytty (H) / hylätty (K).

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Kasvisruokakurssi (1 vkt, 9. lk)

SISÄLTÖ

Opetellaan käyttämään monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ruoanlaitossa. Tutustutaan eri kasvissyöntisuuntauksiin, rakennetaan oma kasvisruokaohjevihko.

Ei edellytä pelkkää kasvissyöntiä.

ARVIOINTI

Hyväksytty (H) / hylätty (K).

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Tekstinkäsittely- ja asiakirjakurssi (1 vkt, 9. lk)

TAVOITTEET

Asiakirjakurssin tavoitteena on, että oppilas hallitsee kotona ja kodin ulkopuolella yleisesti tarvittavat asiakirjat oikean asettelumallin mukaan sekä osaa soveltaa tekstinkäsittelyohjelmaa muissa kirjallisissa töissään sekä koulussa, jatko-opiskelussa että työelämässä.

SISÄLTÖ

ARVIOINTI

Arviointi hyväksytty (H) / hylätty (K).

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Matematiikan TEHO-ryhmän lisäkurssi (1 vkt, 9. lk)

Tämä kurssi kuuluu TEHO-ryhmän matematiikan opetukseen. Kaikki matematiikan TEHO-ryhmässä opiskelevat (ja ainoastaan he) valitsevat tämän kurssin.

TAVOITTEET ja SISÄLTÖ

ARVIOINTI

Numeroarviointi.

Multimedia (1 vkt, 9. lk)

TAVOITE

Oppilas tutustuu käytännössä tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin tekemällä multimediatuotteen koskien jonkin asian esittelyä tai pienimuotoista opetuskokonaisuutta eli tavoitteena on oppilaan tai oppilasryhmän oma tuotos. Perustaidot tietotekniikasta on omattava jo kurssille tultaessa. Kurssin aikana perehdytään kuvan (valmiskuvat, skannatut kuvat, omatuottoiset CD-ROM-kuvat ja itsetuotetut muut kuvat) muokkaamiseen, pienimuotoisen animaation tuottamiseen, videokuvan (kameralta tai nauhalta) ja äänen hyödyntämiseen.

TYÖTAVAT

Työskentely on pääasiassa omatoimista jota tuetaan keskitetyillä opetustuokioilla ja henkilökohtaisella ohjauksella työskentelyn edetessä. Kaikkien ei ole tarkoitus edetä samassa tahdissa eikä saman työn puitteissa, vaikka kulloinkin esille tulevat uudet asiat pyritäänkin opettamaan kaikille samanaikaisesti. Mahdollisia työvälineitä ovat mikrotietokone, piirtelyohjelma, väritasokuvanlukija, PC:n videokortti, PC:n äänikortti, videokamera, videonauhuri, valokuvauskone (= kuvat CD-ROM- levylle).

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty (H), hylätty (K). Hyväksytyn arvosanan saa oppilas, joka tekee kurssilla vaaditut elementit sisältävän multimediaesityksen.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Tähtitieteen kurssi (1 vkt, 9. lk)

TAVOITE

Tarkoituksena on oppia ymmärtämään maailmankaikkeuden rakennetta. Oppia tunnistamaan pohjoisen pallonpuoliskon tavallisimmat tähdet. Tehdä havaintoja auringosta, kuusta ja tähdistä ym. Lisäksi etsitään uusinta tähtitietoa internetistä. Kurssin aikana käydään katsomassa tähtiä ja planeettoja kaukoputkella.

SISÄLTÖ

Kurssilla on tarkoitus käydä läpi aurinkokunta ja tähdet ja tehdä näihin liittyviä harjoituksia. Oppikirjana on Heikki Ojan : Polaris-nuorten tähtitieto (URSA).

ARVIOINTI

Arviointi hyväksytty (H) / hylätty (K).

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Cityeläimiä (1 vkt, 9. lk)

Onko Valkeakosken keskustassa tai lähimetsissä eläimiä ? Sitä tutkitaan cityeläinkurssilla. Tehdään ryhmä- ja paritöitä, pieniä lintu- ja hyönteistutkimuksia ja perehdytään kotikaupungin nisäkkäisiin. Tehdään retkiä mahdollisuuksien mukaan.

ARVIOINTI

Arviointi hyväksytty (H) / hylätty (K).

Puhu hiljaa rakkaudesta (1 vkt, 9. lk)

Kurssi on 8 lk:n terveyskasvatuksen jatkokurssi . Osanottajien kiinnostuksen mukaan käsitellään mm.

Työtapoina keskustelut, videot, parityöt, tapauskertomukset ja tutusmiskäynti ehkäisyneuvolaan.

ARVIOINTI

Hyväksytty (H) / hylätty (K).

Vaateompelua (1 vkt, 9. lk)

Kurssin tavoite on ohjata oppilasta itsenäiseen ja eheään käsityöprosessiin. Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan vaatteita. Oppilas harjaantuu materiaalien ja erilaisten työtapojen valinnassa sekä oman väri- ja muotokielen ilmaisussa. Kurssi antaa myös mahdollisuuden kokeilla / harjaannuttaa muita vaatetukseen liittyviä osa-alueita, kuten värjäystä, kankaanpainantaa, kirjontaa tai muuta pinnankuviointia kankaalle. Kurssi on tarkoitettu lähinnä niille oppilaille, joilla ei ole valinnaisena 2 vuosiviikkotunnin valinnaista tekstiilityötä.

ARVIOINTI

Oppilas saa kurssista arvion hyväksytty (H) / hylätty (K).

Takaisin opetussuunnitelman alkuun


Apian koulussa toteutettavat aihekokonaisuudet

Ympäristökasvatus

Ympäristökasvatuksella pyritään välittämään vastuullista elämäntapaa, jotta kestävän kehityksen periaate siirtyisi jokapäiväiseen elämään. Ympäristökasvatus auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuuden luonnonvaroista ja luonnon uusiutumiskyvystä sekä ympäristön tilasta.

Eri oppiaineiden harjoituksissa tehdään tutkimuksia, otetaan ja analysoidaan näytteitä, arvioidaan luonnon ja rakennetun ympäristön välisiä suhteita, luetaan tavaraselosteita, harjoitellaan jätteiden lajittelua ja kompostointia.

Apian koulussa ympäristökasvatuksen tavoitteet saavutetaan järjestämällä ympäristöaiheisia tapahtumia, teemapäiviä ja tutustumiskäyntejä mahdollisuuksien mukaan.

Kansallinen ja kansainvälinen kulttuuri

Kulttuuritradition ja kansallisen kulttuuriperimän siirtäminen kuuluu koulukasvatukseen.

Tietoisuus omasta kulttuuriperinnöstä ja mahdollisuus vertailla sitä muihin kulttuureihin voi merkittävästi rikastuttaa oppilaiden maailmankuvaa. Omien vahvuuksien tunteminen ja terveesti arvostava suhtautuminen omaan kulttuuriin luo hyvän pohjan myös kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseen. Kansainvälistyvässä maailmassa arvostetaan kulttuurista omaleimaisuutta ja taitoa toimia oman kulttuurin tulkkina.

Ainekirjoitus, teemat/projektit, juhlat, vierailut ja esitelmät tarjoavat hyvän mahdollisuuden kansallisen kulttuuriperimän käsittelemiseen. Keskeisiä oppiaineita kansallisen kultuurin valistajina ovat muun muassa historia, yhteiskuntaoppi, maantiede, uskonto, äidinkieli ja vieraat kielet, kotitalous, kuvataide ja musiikki.

Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on lisätä oppilaiden vieraiden kulttuurien ja kansojen tuntemusta. Tämä hyödyttää ulkomailla työskentelevää, opiskelevaa tai matkailevaa suomalaista. Muiden maiden tuntemus auttaa lisäksi suhtautumaan oman maan asioita suurempiin ja herättää näkemään maailman ongelmia. kansainvälisyyskasvatuksen avulla voidaan poistaa ennakkoluuloista johtuvaa epäluuloisuutta ja vihamielisyyttä.

Vieraiden kansojen historian ja tapakulttuurin, elämisen ehtojen, kielen ja kirjallisuuden tuntemisen lisäämisessä ovat keskeisiä oppiaineita mm. vieraat kielet, historia, maantiede, äidinkieli ja kotitalous. Eri oppiaineiden integraationa voidaan koulussa järjestää kansainvälisyyspäiviä ja teemaviikkoja, jolloin mm. järjestetään näyttelyistä ja kutsutaan vierailijoita.

Luontevammin kansainvälisyyskasvatus tulee esille kouluun ulkomailta tulleiden oppilaiden vastaanotossa ja heidän tasavertaisessa kohtelussaan, olivatpa tulijat sitten maahanmuuttajia tai vaihto-oppilaita. Heidän kauttaan päästään luokkatasolla tutustumaan muiden kansojen elämään ja tapoihin.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatus kehittää oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ovat menestyvän yritystoiminnan kannalta välttämättömiä. Niitä tarvitsee jokainen riippumatta siitä, työskenteleekö hän varsinaisesti yrittäjänä tai toisen palveluksessa.

Yrittäjyys jäsennetään sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Sisäinen yrittäjyys on toimimista yritteliäästi omassa elämässään, joko koulussa, harrastusten parissa tai työpaikalla. Ulkoinen yrittäjyys on toimimista yrittäjän ammatissa.

Yrittäjyyskasvatus on opittavien asioiden kokonaisuus; kaupalliset aineet, yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus, maantiede, matematiikka ja luonnontieteet mm. ovat keskeisiä aineita yrittäjyyskasvatuksessa. Soveltuvia opetusmenetelmiä ovat mm. työelämään tutustumisjaksot (TET), yritysvierailut, toiminnalliset opintokäynnit, simuloinnit, nimikkoluokkatoiminta, yritysten ja koulun yhteiset projektit , yrittäjien kutsuminen koululle, opettajien omakohtainen tutustuminen yrityksiin ja kerhotoiminta.

Terveyskasvatus

Oppilaan tervettä kasvua tuetaan niin, että nuori pystyy tekemään tietoisia, terveyttä tukevia valintoja. Pyritään opettamaan hallittua tunteiden ilmaisua ja ristiriitatilanteiden ratkaisutaitoja. Oppilasta kannustetaan sosiaalisuuteen ja ottamaan vastuuta ryhmänsä, koulunsa ja ympäristönsä hyvinvoinnista.

Tietoa ja taitoa omasta terveydestä kartutetaan kaikilla oppitunneilla, erityisesti liikunnan, biologian ja kotitalouden tunneilla oppilaan ikäkaudelle sopivin keinoin, mahdollisesti projektitöinä.

Terveystietoa opetetaan yksi viikkotunti kaikille yhteisenä aineena 8. luokalla. Opetuksesta huolehtivat eri aineiden opettajat apunaan terveydenhoitohenkilökunta. Liikuntapäivät ja päivittäin toistuva kouluruokailu tukevat terveyskasvatusta.

Lukuvuoden aikana koulumme oppilaat osallistuvat koulun oman opetuksen lisäksi myös koulun ulkopuolisten antamaan terveys-, raittius- ja tapakasvatuksen tunneille. 7. -luokkalaiset osallistuvat kuraattorin pitämään oppituntiin aiheesta erilaisuuden hyväksyminen ja yhdyskuntasihteerin tupakka-, alkoholi- ja huumevalistustunnille. 8. -luokalla oppilaat osallistuvat terveydenhoitajan pitämään ehkäisystä ja sukupuolitaudeista kertovalle oppitunnille sekä seurakunnan pitämään seurustelua koskevaan oppituntiin. 9. -luokkalaiset osallistuvat A-klinikan edustajan pitämään tupakka-, alkoholi- ja huumevalistustuntiin.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

Tapakasvatus

Apian koulu pyrkii antamaan oppilailleen mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään. Näihin koululta saatuihin eväisiin kuuluu muun muassa hyvät käytöstavat. Koulu osallistuu nuorten tapakasvatukseen varustamalla oppilaansa sellaisin tiedoin ja taidoin, että he voivat luontevasti ja muut ihmiset huomioon ottaen elää sekä arkipäivää että juhlaa. Oppilaille tarjotaan tietoa niin yleisistä kuin erityisistäkin käyttäytymisnormeista.

Kodin kasvatusperinteet ja -kulttuuri vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten käyttäytymiseen. Tapakasvatuksen perusta luodaankin kotona. Apian koulun tehtävänä on kuitenkin tukea lasten ja nuorten huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Tapakasvatus onkin kodin ja koulun yhteistyötä ja tarvitsee onnistuakseen molempien osapuolien samansuuntaiset tavoitteet.

Koulumme tapakasvatuksen lähtökohtina ovat toisen ihmisen huomioon ottaminen omia päätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä, suvaitsevaisuus eli ihmisten ja kulttuurien erilaisuuden ymmärtäminen, hyväksyminen ja kunnioittaminen sekä kohteliaat ja sujuvat käytöstavat. Tavoitteenamme on, että oppilaistamme kasvaisi sivistynyt ihminen, joka on huomaavainen toisia ihmisiä kohtaan, omaa hyvät käytöstavat ja osaa huolehtia niin itsestään kuin elinympäristöstäänkin.

Tapakasvatusta on koulupäivän jokainen hetki. Tapakasvatusta annetaan eri aineiden opetuksessa sekä teemapäivien, tapahtumien, juhlien, vierailujen ja retkien yhteydessä. Muun muassa kahdeksannella luokalla koulumme oppilaat osallistuvat poliisin pitämälle lailllisuuskasvatuksen tunnille. Koulussa työskentelevät aikuiset antavat käyttäytymismalleja oppilaille, tietoisesti tai tiedostamatta - tapakasvatus perustuukin paljolti mallioppimiseen.

Vastuukasvatus

Apian koulun arvoperustaan kuuluu se, että oppilas tuntee vastuun itsestään, omasta työstään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. Hän vastaa omalta osaltaan myös yhteisön työrauhasta ja viihtyvyydestä.

Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen säännöllisesti. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Näin ollen jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus häiriöttömään työskentelyyn: oppilaalla oppimiseen, opettajalla opettamiseen ja muulla henkilöstöllä töidensä tekemiseen. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on edelleen oikeus kokea itsensä turvatuksi; ketään ei saa ruumiillisesti tai henkisesti vahingoittaa. Yhteiset pelisäännöt työskentelyn ja toiminnan raameiksi on vahvistettu koulumme järjestyssäännöissä, jotka on liitetty myös opetussuunnitelmamme liitteeksi.

Apian koulun vastuukasvatuksen tärkeisiin arvoihin kuuluu varmistaa, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on varma tunne omasta turvallisuudestaan. Koko Apian kouluyhteisö on yhdessä päättänyt, ettei koulukiusaamista suvaita missään muodossa. Apian koulu pyrkii luomaan niin turvallisen ilmapiirin oppilaille, että he voivat kertoa mahdollisesti havaitsemistaan tai kokemistaan kiusaamistilanteista. Tällöin on ratkaisevaa, että opettajat ja muu koulun henkilökunta kunnioittavat kiusatun tai/ja kiusaamisesta kertovien anonyymiyttä, jolla tarkoitetaan tässä hienotunteisuutta ja sitä, että koulussa on niin turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, että kuka tahansa voi kertoa havaitsemistaan kiusaamistapauksista tietäen, että ongelma otetaan vakavasti ja siihen puututaan asianmukaisesti.

Tärkeä tapa vaikuttaa ehkäisevästi kiusaamisen ilmenemiseen on vaikuttaa niihin oppilaisiin, jotka eivät ole kiusattuja eivätkä kiusaajia. Näiden oppilaiden suhtautumistavalla ja mielipiteillä on merkittävä vaikutus ja he voivat reagoida monella tavalla, he voivat kieltäytyä katselemasta kiusaamista, kertoa havaitsemistaan kiusaamistilanteista tai yksinkertaisesti kääntää kiusatun tai kiusaajan huomion muualle.

Koulukiusaamista ennaltaehkäistään järjestämällä muun muassa välituntivalvonta siten, että se on sekä sisällä että ulkona riittävää. Koulukiusaamisesta puhutaan avoimesti oppitunneilla, luokanvalvojan tunneilla, kokouksissa, päivänavauksissa ja erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Tukioppilaiden koulutuksessa painotetaan koulukiusaamisen tunnistamista ja siitä puhumista. Erityistä huomiota kiinnitetään 7. luokkiin.

Jos Apian koulun opettaja havaitsee kiusaamista oppilaitten välillä, hän käsittelee asiaa välittömästi oppilaitten kanssa tai halutessaan, ja varsinkin jos kiusaaminen vaikuttaa vakavahkolta, puhua asiasta oppilaitten luokanvalvojille, jotka ottavat asian hoitaakseen. Aineenopettajien ja luokanvalvojien tukena kiusaamistilanteiden selvittelyssä ovat terveydenhoitaja, kuraattori, oppilashuoltotyöryhmä, opettajakollegat ja rehtori, jolle asia siirtyy luokanvalvojan käsistä, jos tarve vaatii. Tarvittaessa otetaan yhteyttä sekä kiusaajan että kiusatun huoltajiin. Erityisen vakavissa tapauksissa otetaan yhteyttä poliisiin.

Kahdenkeskiset keskustelut ovatkin ehkä kaikkein tehokkain lähtökohta kiusaamistilanteen purkamiselle. Kiusaamistilanteessa on tyypillistä, että kiusaaja pyrkii salaamaan suhteensa kiusaamaansa oppilaaseen. Hän ei oikein muista, mitä on tapahtunut tai väittää tapahtunutta vain leikiksi. Samalla kiusaaja korostaa toisten osuutta kiusaamiseen tai vain väittää, että niin sattui käymään. Kiusaaja esittää mielellään, että kiusattava on ärsyttävä, hyökkäävä ja hölmö. Vaikka keskustelutilanteissa osoitetaankin luottamusta kiusaajaa kohtaan ja keskustelun painopiste on kiusaamisen lopettamisessa, on hoidon kannalta välttämätöntä tehdä kiusaajalle selväksi, että nyt vaaditaan kiusanteon ehdotonta loppumista. Ennen keskustelua päätetään, millaisiin pakotteisiin ryhdytään, ellei kiusaaminen lopu.

Kiusaamistilanteiden selvittämiseksi aloitetaan keskustelut eri osapuolten kanssa, pääosin kiusatun ehdoilla. Keskusteluissa voidaan soveltaa esimerkiksi "Vastuun-portaat" -toimintamallia, jossa kiusaaja

1.) myöntää tekonsa
2.) osoittaa ymmärtävänsä tekonsa haitalliset vaikutukset
3.) pyytää anteeksi tekemäänsä vääryyttä ja osoittaa olevansa pahoillaan
4.) suostuu hyvittämään tai sovittamaan tekonsa
5.) lupaa ettei tee vastaavaa toiste ja sopii siitä mitä seuraa, jos hän ei pidä lupaustaan
6.) osoittaa vastuuntuntoa osallistumalla jollakin tavalla samankaltaisten vääryyksien ehkäisemiseen.

Osapuolten kanssa sovitaan tapaaminen myöhemmin ja todetaan onko lupaukset pidetty. Yhteistyössä oppilashuoltoryhmän ja vanhempien kanssa huolehditaan siitä, että molemmat osapuolet saavat tarvitessaan tukea, turvaa ja ammattiapua.

Oppilas, joka ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy muutoin sopimattomasti voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa: opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi; opettaja voi jättää kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan kouluun enintään tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan kotitehtäviä; rehtori tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon; rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen tai koululautakunta voi erottaa oppilaan enintään kolmeksi kuukaudeksi. Varsinaisia kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Oppilaalle määrätyistä kurinpitotoimista jälki-istunnot ja rehtorin kirjalliset varoitukset kirjataan koulun rangaistuskirjaan. Rangaistuskirjaa säilytetään koulun kansliassa. Myös oppilaan määrääminen suorittamaan laiminlyötyjä tehtäviään koulupäivän jälkeen kirjataan kansliassa sijaitsevaan "Tehtävien laiminlyönnit -kansioon". Luokasta poistaminen kirjataan opettajainhuoneessa oleviin luokkalistoihin U-merkinnällä.

Takaisin opetussuunnitelman alkuun

APIAN KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT OPPIKIRJAT

Oppiaine

Luokkataso

Kustantaja

Oppikirja

Äidinkieli ja kirjallisuus

9

Tammi

Sanavalmis

Äidinkieli ja kirjallisuus

9

Wsoy

Kielikuvia

Äidinkieli ja kirjallisuus

9

Otava

Salasana

Ruotsi

9

Wsoy

Kom Med

Englanti

9

Otava

This way up

Saksa

9

Otava

Zusammen

Ranska

9

Tammi

Asterisque

Uskonto

9

Wsoy

Suuret uskonnot

   Yhteiskuntaoppi  

9

Edita

Kronikka

Matematiikka

9

Tammi

Kolmio

Fysiikka ja Kemia

9

Wsoy

  Lumo Fysiikan ja Kemian käsikirja  

Biologia

9

Otava

Koulun biologia

Maantieto

9

Otava

Koulun maantieto

Eläinten ja kasvien hoito

9

Wsoy

Kylvän ja korjaan

Musiikki

9

Wsoy

Musiikin aika

Musiikki

9

Otava

Selvät sävelet

Kotitalous

9

Wsoy

Hyvää pataa

Oppilaanohjaus

9

Otava

Futurix

Kaupalliset aineet

9

Otava

Taloustaito

                        
Takaisin opetussuunnitelman alkuun


OPPILASARVIOINTI

YLEISTÄ

Oppilasarvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla sekä kannustaa häntä opinnoissaan. Lisäksi oppilasarvioinnilla pyritään kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin, jolloin oppilas voi osallistua oman työnsä ja toimintansa tavoitteiden asetteluun ja niissä edistymisen arviointiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan oppimistulosten lisäksi hänen työskentelynsä ja koko oppimisprosessi. Koulun kasvatustehtävään kuuluu myös oppilaan käyttäytymisen arviointi.

Jokaisessa oppiaineessa tehty oppilaan itsearvionti lisää realistista suhtautumista omiin kykyihin ja auttaa siten tavoitteiden asettamisessa. Oppilas arvioi ja seuraa kokonaisvaltaisesti opiskeluaan oppilaanohjauksen tunneilla.

Oppilasta arvioidaan koko lukuvuoden ajan kaikissa koulun vuorovaikutustilanteissa jatkuvan seurannan, koetulosten ja muiden suoritusten perusteella. Arvioinnin avulla ohjataan oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista ja valintoja. Arviointi ohjaa oppilaita syventäviin lisäopintoihin ja jatko-opiskelun suunnitteluun.

Oppilasarvioinnin tuloksia käytetään yhtenä valintaperusteena oppilaan siirtyessä peruskoulun jälkeisiin opintoihin, jolloin peruskoulun päättötodistuksen merkitys korostuu. Eri yläasteilla annettujen päättötodistusten tulee tästä syystä olla vertailukelpoisia.

Oppilasarviointi liittyy kiinteästi kodin ja koulun yhteistyöhön. Arviointi antaa huoltajalle tietoja oppilaan edistymisestä opinnoissaan.

ARVIOINTIMENETELMÄT

Apian koulussa oppilas saa syyslukukauden päättyessä välitodistuksen ja kevätlukukauden päättyessä lukuvuositodistuksen, jossa arvioidaan oppilaan käyttäytymistä ja menestymistä opinnoissa koko lukuvuoden ajalta. Peruskoulun päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut peruskoulun koko oppimäärän hyväksytysti. Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamisen koulusta eroavalle oppilaalle annetaan erotodistus. Sekä syys- että kevätlukukauden aikana annetaan oppilaalle lukukausitiedote, jossa tiedotetaan huoltajalle arvosanat suoritetuista kirjallisista kuulusteluista ja annetaan sanallista arviointia oppilaan koulunkäynnistä. Vuosittain järjestettävissä vanhempainilloissa vanhemmat voivat keskustella opettajien kanssa oppilaan käyttäytymisestä ja menestymisestä. Lisäksi luokanvalvojat käyvät ainakin kerran yläasteen aikana arviointikeskustelun huoltajien kanssa.

Lukukausien päättyessä annettavissa todistuksissa käytetään numeroarvostelua, jossa käytetään seuraavaa asteikkoa:

Eri oppiaineissa annettavat arvosanat perustuvat kunkin oppiaineen ainekohtaisiin arviointiperusteisiin. Oppilaille selvitetään etukäteen häntä koskevat arviointiperusteet sekä yleisesti että oppiaineittain. Oppiainekohtaiset arviointiperusteet on kirjattu tavoitteiden, oppisisältöjen ja opetusmenetelmien ohella jokaisen oppiaineen ainekohtaiseen osuuteen.

Välitodistuksissa ja lukuvuositodistuksissa arvioidaan käyttäytyminen ja kaikki yhteiset aineet oppilaanohjausta lukuun ottamatta käyttäen numeroarvosanoja. Vuosiluokilla 7.-9. annettu edellinen arvostelu otetaan huomioon siten, ettei arvosanaa ilman erityistä syytä yleensä lasketa yhtä numeroa enempää. Niiden valinnaisten aineiden arvioinnissa, jotka muodostavat yhtenäisen vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, käytetään numeroarvostelua. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti sen mukaan kuin ko. valinnaisaineen opetussuunnitelmassa on päätetty.

VUOSILUOKALTA SIIRTYMINEN

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilaalla, jonka suoritus on hylätty, annetaan mahdollisuus lukuvuoden koulutyön päätyttyä erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksytyt tiedot ja taidot.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan kaikki suoritukset raukeavat.

Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, varataan huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

OPPILAAN OPINTOJEN TUKEMINEN

Opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneelle tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tulee antaa tukiopetusta. Tukea tarvitseva oppilas voidaan lisäksi siirtää osa-aikaiseen erityisopetukseen.

TYÖSKENTELYN ARVIOINTI

Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyn arviointi toteutetaan osana oppiaineen arviointia.

MAAHANMUUTTAJAN ARVIOINTI

Koulussa voi olla oppilaita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Jos suomi ei ole maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Näin tehdään myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole järjestetty suomi toisena kielenä -opetusta. Mikäli hänen suomen kielen taitonsa arvioidaan olevan äidinkielen tasoinen, oppilas voidaan arvioida suomen kielen oppimäärän mukaan.

Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden arvioinneissa. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä.

Oikeudenmukaisen arvioinnin takaamiseksi tulee pyrkiä suomen kielen opettajan ja muiden opettajien yhteistyöhön oppilaiden erilaisten lähtökohtien ja vähitellen kehittyvän kielitaidon vuoksi. Oppilaan tiedot ja taidot muissa oppiaineissa arvioidaan yleisiä arviointiperiaatteita noudattaen siten, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus ei vaikuta arviointia heikentävästi.

Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Toisaalta numeroarviointia voidaan antaa siitä alkaen kuin oppilaan suomen kielen taidon osaaminen ja kehittyminen näin edellyttää.

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI

Opettajat arvioivat kaksi kertaa lukuvuodessa oppilaiden käyttäytymisen samassa yhteydessä, kun syöttävät arvosanan oppiaineensa osaamisesta Primus -hallinto-ohjelmaan. Ohjelma laskee automaattisesti käyttäytymisen arvosanaksi kullekin oppilaalle eri opettajien antamista arvosanoista keskiarvon pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Luokanvalvojalla, jolla on tiedot kunkin oppilaan myöhästymisistä, oppitunneilta poistamisista ja rangaistuksista on oikeus muuttaa ohjelman laskemaa keskiarvoa +/- yhdellä.

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa koulutyötä ja noudattaa sääntöjä. Muiden ihmisten huomioonottaminen edellyttää oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Koulutyön arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Siinä huomioidaan oppilaan kyky toteuttaa koulutyössä esiin tulevia tehtäviä ja velvoitteita. Sääntöjen noudattamisessa huomioidaan se, miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin.

Käyttäytymisen arviointi vahvistetaan opettajainkokouksessa yhdessä muun arvioinnin vahvistamisen kanssa. Käyttäytyminen arvioidaan numeroin ja käyttäytymisen arvioinnin perustana käytetään alla olevaa arvost